http://kookikoirat.blogspot.com

Näin yövuorossa ollessa on helpointa alkaa päivittämään blogia. Viime päivityksestä onkin taas aikaa, kun ei näitä yövuoroja ole ollut kuin viimeksi joulukuussa :D

Meidän arki on ollut tasaista taapertamista koko talven. Romin kanssa ollaan kerta viikkoon käyty treenailemassa agia ja homma alkaa olemaan jo ihan hyvillä kantimilla kisaamista ajatellen. Kontaktien opettaminen aloitettiin tammikuussa ihan alusta, koska Romista kontaktien yli hyppiminen oli jo vähän liian hauskaa. Ollaan opeteltu kontaktipinnalle rauhoittumista ja se on alkanut tuottaa toivottua tulosta :) Kisaamaan mennään kesän aikana, kunhan saadaan taloprojekti alta pois :)

Eli ollaan siis muuttamassa omakotitaloon, vihdoin ja viimein! Kauan siitä ollaankin haaveiltu ja sopivaa taloa etsitty. Vihdoinkin se sitten löytyi Ylä-Haapalehdosta. Jos emäntä ja isäntä on mielissään, niin varmasti koiratkin sekoavat onnesta, kun pääsevät kirmailemaan omalle isolle pihalle :) Paljon on remontointia edessä, mutta ehkä me se jaksetaan hoitaa, kun saadaan OMA KOTI <3. Olen päättänyt, että Romin kanssa alkaa tokon tehotreenit, kun saadaan oma piha. Hävettää, kun koira täyttää kohta 3v eikä osaa kunnolla edes tulla sivulle :D

On tähän kevääseen kuulunut vähän ikävempääkin... Aida oli alkutalven tosi huonossa kunnossa tuon nivelrikkonsa takia. Liikkuminen oli vastenmielistä ja mieli muutenkin apea. Aida käytettiin kuvissa maaliskuun lopussa ja kuvista selvisi se, että nivelrikko on pahentunut. Selkä kuvattiin samalla reissulla ja se oli viimeistä nikamaa myöten puhdas! :) Aida on saanut kipulääkekuurin, hierontaa jne., mutta vointi oli pääsiäiseen asti tosi huono ja Aidan lopettamispäätöstäkin tuli mietittyä... Onneksi sitä viimeistä piikkiä ei Aidalle ainakaan vielä tarvitse antaa, koska nyt se on kuitenkin voinut jo paremmin kuin pitkiin aikoihin, kun Cartrophen-kuuri on alkanut purra :)

Senni-muorin näön heikkeneminen on luultavasti alkanut tasaantua tai sitten Senni on tottunut siihen, että näkö lähtee, koska haukkuminen on vähentynyt siitä, mitä se oli syksyllä. Ei se tosin vielä täysin mykkä ole, mutta ei turhaan pöhise kaikelle ja ulkonakin uskaltaa taas liikkua normaalisti :) Tosin sillä on nyt alkanut vaivata vasen polvi, josta sillä on ristiside rispaantunut. Luultavasti se on nyt katkennut kokonaan, koska rispaantuminen on todettu jo vuonna 2005. Leikkaamaan Senniä ei enää 9 vuoden ikäisenä aleta, joten se saa elellä jalkansa kanssa niin kauan, kun se on kivuton. Nyt jalasta ei huomaa muuten mitään, mutta kun Senni on liikkunut enemmän, se lepuuttaa jalkaansa seistessään ja liikkeessä se ei aina varaa painoaan sille täysin, vaan pompahtaa pupun loikalla eteenpäin. Kipeä se ei tunnu olevan, koska laukkoisi samat lenkit kuin Romikin. Pitää vain emännän rajoittaa muorin riekkumista, ettei jalka kovin kipeäksi äidy. Se on nyt myös löysännyt aina niin kireällä ollutta pipoaan eikä se enää äksyile Aidalle ja Romille niinkuin aikaisemmin. Ihana Muori <3

Romin kanssa ollaan menossa Haukiputaalle ryhmänäyttelyyn kesäkuussa. Se taitaakin olla ainoa näyttely, jonne tulevana kesänä mennään. Saattaa myös olla Romin viimeinen näyttely, koska taidetaan kesän aikana viedä killuttimet eläinlääkärin roskikseen. Alkaa Romilla vähän liikaa hyrrätä nuo hormoonit ja se käy jo emännän sekä muorikoirien hermoon :D Eipä se Romi niillä killuttimillaan mitään tee, koska tuskin sitä jalostukseenkaan kukaan haluaisi käyttää, koska sillä ei ole metrin pituista titteliriviä nimensä edessä. Luonne sillä vain on puhdasta kultaa <3

Ja taas on jäänyt blogin päivittäminen ihan unholaan... Jospa sitä sitten kokoaisi kuulumisia vähän pidemmältä ajalta, nyt kun vuosikin alkaa olla loppumaisillaan.

Harrastusrintamalla ei tapahtunut juuri mitään kummoisia. Romin kanssa päästiin jatkamaan syksyllä treenejä Minnan koirakoulussa Tupoksella ja siellä ollaan nyt käyty kerran viikossa treenailemassa. Aidan kanssa piti mennä toko-kokeeseen kesän aikana, vaan kisakammo iski eikä uskallettu Aidan kanssa edes epäviralliseen kokeeseen. Harmittaa vietävästi!

Romi kävi Raahen ryhmänäyttelyn jälkeen vielä heinäkuussa Oulun näyttelyissä, joista saaliina ERI ja H.

Senni on tyytynyt vain vanhenemaan ja sitä se onkin tehnyt oikein urakalla, ihan vaivoiksi asti... Valitettavasti. Elukkalääkärissä on rampattu jo useaan otteeseen, vaan ei ole vielä löydetty syytä, että miksi Sennin käytös on muuttunut kesän jälkeen niin paljon. Se on alkanut haukkumaan kaikelle ja kaikille. Se pelkää enemmän ääniä kuin aikaisemmin. Ulkoilut pimeällä on melkoista tuskaa, kun Senni kuuntelee kaikki äänet ja säikkyy pieniäkin risauksia. Eläinlääkärissä Sennistä ei ole löytynyt mitään muuta vikaa, kuin että sillä on normaalia iän tuomaa samentumaa molempien silmien linsseissä.  Jotenkin tuntuu, että voiko se selittää kaiken tuon muutoksen käytöksessä. Mene ja tiedä. Pirteä Senni silti on, vaikka arkuus onkin lisääntynyt. Välillä tuntuu, että se on kaikista kolmesta eniten vauhdissa :) Ihana muori <3

Ensi vuodelle en uskalla asettaa kuin yhden tavoitteen ja se onkin meikäläisen tuntien melko iso tavoite. Nimittäin aion kisata Romin kanssa agissa, mahdollisesti jo maaliskuun lopussa OKK:n kisoissa. Toivottavasti päästään sitä ennen treenaamaan enemmän kuin kerran viikossa, koska kontaktit ja pujottelu on vielä pahasti vaiheessa.

Toivotamme kaikille oikein hyvää joulua sekä onnellista uutta vuotta 2011! :)

Oltiin eilen koko konkkaronkan kanssa Raahessa ryhmänäyttelyssä. Melkoisen mielenkiintoinen kokemus lähteä yksin kolmen koiran ja niiden kamojen kanssa, mutta selvisin! Eikä tarvinnu edes montaa kertaa kirota :D Tulokset oli oikein kivoja, arvostelut varsinkin :)

Romi sai jo tutuksi tulleen EH:n ja oli avoimessa luokassa toinen isänsä Woodyn jälkeen, joka sai ERI:n. Aida oli kovassa seurassa avoimessa luokassa, sai kaikeksi yllätykseksi ERI:n ja oli ensimmäinen sijoitusten ulkopuolelle jäänyt, eli ns. viides. Senni-muorin kehää saatiinkin sitten odotella pitkä tovi, koska kehä oli melkein kaksi tuntia myöhässä! Senni sitten repäisi ihan kunnon yllätyksen ja sai ainoana veteraaninarttuna ERI:n ja oli paras narttu-kisassa neljäs. ROP-veteraanin valinnassa Senni hävisi komealle Maxille ja pokkasi näin ollen VSP-veteraanin ruusukkeen :) Olihan melkoinen yllätys! Tuomarina cardeilla oli Tuula-Maija Tammelin Tanskasta ja pemuilla Dorota Paz Puolasta.

Tässäpä kaikkien arvostelut:

Romi: "2v. Kauttaaltaan tyypilinen ja urosmainen, olematta liian raskas. Ilmeikäs pää. Saisi olla hieman paremmin kulmautunut. Tiivis runko, hyvä ylälinja ja hännänkiinnitys. Tosi reipas ja miellyttävä, joka näkyy selkeästi liikkeessä. Saisi liikkua pidemmällä askeleella. Hienosti esitetty."

Aida: "5v. Miellyttävä kokonaisuus. Kauttaaltaan tyypillinen, kauniisti narttumainen. Tyylikäs pää. Hyvä turkin laatu. Seisoo ja liikkuu tasapainoisesti ja halukkaasti. Voisi olla tiiviimmässä kunnossa."

Senni: "Erinomaiset mittasuhteet. Kauniit pään linjat. Hyvänmuotoiset silmät, joista toisessa vaurio (Sennillä kova tuuli kuivattaa silmiä ja siksi vilkkuluomi oli hieman esillä). Hyvä purenta. Oikeanlaiset korvat. Ihana, elegantti ylälinja. Erinomaisesti kulmautunut edestä, kohtuullisesti takaa. Hyvä rintakehän syvyys. Hyvä hännänkiinnitys. Liikkuu hyvin edestä, vähän ahtaasti takaa. Erittäin hyvässä kunnossa. Esitetään kauniisti.

...niin, sitäpä se on meillä ollut, ainakin blogin päivittämisen osalta. Ei me kyllä oikein olla muutenkaan mitään mainitsemisen arvoista tehty sitten viime päivitysten. Romin kanssa on pyörähdetty parissa näyttelyssä hakemassa punaista nauhaa, mutta muuten on harrastusrintamalla ollut melko hiljaista.

Romin kanssa on nyt agility ollut tauolla oikeastaan koko alkuvuoden. Päästiin Oulun seudun KAS:n agiryhmään kevätkaudeksi, mutta koska ryhmä ei saanut kouluttajaa, jäi meillä treenaaminen hallikaudella tosi vähäiseksi. Lisäksi tähän päälle Romin selän jumitukset, niin agility on ollut senkin takia tauolla. Selkä on nyt saatu kuntoon, kiitokset vain fysioterapeutillemme Kaisalle ja Romi liikkuu paremmin kuin aikoihin. Haaveissa onkin nyt kesällä palata takaisin Minnan koirakoulun oppiin, jos vain valmennustunneille mahdumme.  Romin kanssa on agilitytauon aikana aloiteltu tokoilu ja se on pienen miehen mieleen, vaikka ihan heti en uskonut Romin tokosta innostuvan. Se kun on niin saman jankkausta koko ajan. Romille on näköjään ihan sama, että mitä tehdään, kunhan sitä vain saa tehdä emännän kanssa ja siitä vielä saa palkkaakin :)

Aida on oireillut nivelrikkoista jalkaansa nyt kevään aikana jonkin verran. Sterilisaation jälkeen Aida on lihonut pelkästä ruoan näkemisestä ja lisäkilot eivät ole olleet rikkinäiselle nivelelle hyväksi. Laihdutuskuuri on ollut armoton jo muutaman kuukauden ajan ja tuloksiakin alkaa näkyä. Ontumista ei ole enää ollut pitkään aikaan :) Aidan kanssa ollaan innostuttu kevään tullen tokoilemaan ja kunhan paikallaolo saadaan varmaksi, niin mikään (paitsi ohjaajan jännitys) ei estäisi meitä alokasluokkaa korkkaamasta :) Katsellaan, että uskalletaanko :D

Senni saavutti veteraani-iän helmikuun lopusta. Ikää ei tosin Sennistä huomaa muutenkuin pikkuisen harmaantuneesta kuonosta ja heikontuneesta näöstä. Nuorison mukana mennään ihan samaa tahtia, jos ei lujempaakin. Hammaskalusto muorilla vain on etuhampaiden osalta melko huonossa kunnossa, mutta onneksi on poski- ja takahampaat, joilla rouskuttaa ruokaa menemään :) Näkö on tosiaan Sennillä heikentynyt, ainakin niin olen päätellyt, koska haukkuminen on lisääntynyt huomattavasti. Ikinähän Senni ei todellakaan mikään hiljainen kaveri ole ollut, mutta nyt se tuntuu louskuttavan lähes kaikelle.

Kesälle ei ole kummempia suunnitelmia. Raaheen mennään kesäkuun puolivälissä koko konkkaronkan kanssa näyttelyyn. Sennikin pääsee jo vetskuluokkaan, niin pitäähän sitä käydä onnea sielläkin koettamassa. Romi ja Aida lähtee mukaan vain kannatuksen vuoksi, kun ei niitä kehtaa kotiinkaan jättää ja pitäähän sitä lähinäyttelyä tukea :)

Mukavaa kesän odotusta kaikille! Jos tätä nyt joku sattuu edes lukemaan :D

Kesäloma alkaa olla lopuillaan ja päivittäminen on taas unohtunu ihan tyystin. Miksi se on aina niin vaikiaa? :D

Mistähän sitä aloittaisi...

Kesäkuussa treenattiin Romin kanssa agilityä alkeiskurssilla ja kurssi menikin pari eka kertaa ihan hyvin, kunnes treeneissä sattui ikävä välikohtaus... Toinen koira tuli Romin päälle ja sen jälkeen treenamisesta ei meinannut tulla oikein mitään. Romi pelkäsi toisia koiria ja ilman hihnaa ollessaan siihen ei saanut kontaktia ollenkaan, se vaan haahuili ympäri kenttää ja kyttäsi toisia koiria. Hihnassa sitten tehtiin suurin osa treeneistä, mutta ei sekään juuri auttanut. Romi on sen verran pehmeäluonteinen, että tuo välikohtaus jäi vähän liiaksi sitä haittaamaan. Nyt on pidetty heinäkuu lähestulkoon taukoa koko agilitystä, pari kertaa on käyty tekemässä pujo- ja kontaktitreeniä. Jospa se ois auttanu ja päästäisi taas elokuussa alkavalla jatkokurssilla treenaamaan ihan kunnolla.

Kesäloma alkoi emännällä heinäkuun alussa ja loman alku menikin Aidaa hoitaessa, kun Aida steriloitiin heinäkuun 1. päivä. Leikkaus ja toipuminen sujuivat todella hyvin. Aidan luonteessa ja käytöksessä ei ole juuri muutosta näkynyt, tosin leikkauksesta on vasta alle kuukausi aikaa, että muutokset voivat näkyä vasta pitkän ajan päästä.

Tätä mieltä Aida oli kaulurista :D

Käytiin Aidan leikkauksen jälkeen viikon mutka Kuusamossa ja Posiolla. Aidaa ei voinut vielä päästää irti juoksemaan ja sekös neitiä harmitti. Tikit poistettiin 1,5vkoa leikkauksen jälkeen ja voi sitä riemua, kun pääsi taas Romin kanssa kirmailemaan :)

Romi kävi 12.7. Kemin KR-näyttelyssä Hilkka Salohallan tarkassa arvostelussa ja tuloksena oli JUN H. Tässä Romin arvostelu:

"Kooltaan ja mittasuhteiltaan oikea, vielä kovin nuorekas uros, jolla hyvä pää, purenta, silmät ja korvat. Hyvä kaula, mutta hieman puutteellinen säkä. Niukat etukulmaukset, riittävät takakulmaukset. Riittävä luusto. Kääntää käpäliä turhan paljon ulos. Ylälinja saisi olla parempi sekä seistessä että liikkeessä. Kääntää kintereitä sisään liikkeessä ja taka-askel jää rungon alle. Ylälinja on takakorkea liikkeessä."

Romi Kemin KR-näyttelyssä. Kuva: Marko Härkönen

Kemin KR-näyttelyn jälkeisenä maanantaina suuntasimme auton nokan kohti Inaria, josta olimme varanneet mökin viideksi päiväksi. Matka sujui hyvin, vaikka ilma olikin melko lämmin. Mökille päästyämme koirat viihtyivät uiden ja metsässä juosten kaikki viisi päivää todella mainiosti. Illalla kaikki olivat niin väsyneitä, että kuorsaus vain kuului :D Onneksi mökin pihaan ei eksynyt poroja kuin vasta viimeisenä iltana, joten niidenkään takia ei tarvinnut koiria pitää hihnassa, vaan saivat nauttia vapaudesta koko rahan edestä :D

Mökkireissun jälkeen olikin edessä Oulun KV-näyttelyt, jonne lähdettiin Romin kanssa melko nöyrin mielin Kemin näyttelyn H:n takia :D Tuomari oli muuttunut cardeilla molemmille päiville, mutta se taisi olla meille pelkkä etu :D Romi sai molempina päivinä ERI:n sekä oli molempina päivinä myös PU4, sunnuntaina sai vielä vara-sertin :) Tässä Romin arvostelut:

18.7.09 Tuomari: Jean-Claude Klein, Ranska

"13 months. Very masculine head. Complete teeth, correct bite. Typical head, nice dark eyes. Correct chest and feet. Nice neck. Strong topline. Good musculature. Moves properly. Likes to show himself." JUN ERI JUK 1 PU 4.

Romi lauantaina kehässä. Kuva: Tytti Salonpää

19.7.09 Tuomari Anca Giura, Romania

"General appearance, typical for the standard. Very good head from all points of view. Has tendence to open the front legs. In movement the back in loin level is too high. Typical tail, good movement." JUN ERI JUK 1 PU 4 vara-sert

Romi sunnuntain PU-kehässä. Vieressä Newcard's Power In Black "Noel", joka oli PU2. Kuva: Satu Launonen-Tiala

Loppuloma menikin kotosalla oleskellessa. Hailuodossa käytiin viettämässä yksi aurinkoinen ja lämmin päivä. Takapihalle saatiin vihdoin ja viimein laitettua Romia varten pujottelukepit, että tuo Romin pujottelu nyt saisi sitten sitä paljon tarvitsemaansa treeniä. Kovin ahkerassa käytössä kepit eivät ole vielä olleet, mutta luvataan parantaa tapamme :D

...ja siitä ollaan koirien kans nautittu! Ihanaa kun on lämmintä :) Senni varsinkin tykkää auringon lämmöstä ihan älyttömästi, on vissiin nannaa vanhuksen kropalle :)

Romikin täytti jo vuoden... Mihin tämä aika oikein katoaa?!? Iso jätkä se ei vielä ole, ei kooltaan eikä mieleltään. Painoa oli 1v-rokotuksilla vain 14kg, joten mikään järkäle tuo ei ole ja ihan hyvä niin :)

Romin 1v-poseeraus

Ollaan uitu ja riekuttu metsissä. Romin kanssa on aloitettu agilityn alkeiskurssi, pari kertaa siitä on jo takana ja hyvin sujuu :) Paljon kertausta on tullut, kun käytiin se pentu-kurssi, mutta eipä siitä mitään haittaa oo ollu.

Koirat kävi hierojallakin tuossa parisen viikkoa sitten, kaikki oli ihan suhteellisen hyvässä kunnossa. Aida ja Senni oli takapäästään jumissa, Romilla oli selässä pieni jumi, joka on aiheuttanu selän köyristymistä liikkeessä. Aida ja Senni saatiin melko hyvin auottua hieroja-käynnillä, mutta Romi ei oikein jaksanut keskittyä touhuun ja saatiin sitten kotihoito-ohjeet, joiden mukaan Romia on nyt hieroskeltu päivittäin. Keskiviikkona on uusi käynti kaikille, sitten nähdään, että onko emäntä saanu Romin selkää yhtään parempaan kuosiin.

Romi on ilmoitettu heinäkuulle Oulun ja Kemin näyttelyihin. Kesälomakin emännällä alkaa heinäkuun alusta, niin sitten on aikaa enempikin touhuta noiden karvakorvien kanssa :)

Eilen oli Romin virallisen näyttelyuran korkkaus Kajaanin ryhmiksessä, tuomarina Jaana Hartus. Romi sai EH:n ja junioriluokassa toinen (kahdesta :D).Oltiin mukana myös Big Wood´s-kasvattajaryhmässä, joka oli ROP.

Oltaisiin oltu tyytyväisiä jo H:hon, kun Romi on melko hyvin saanut tiputettua karvansa ja viimeisen silauksen karvattomuudelle antoi perjantai-illan pesu. Jotain varmaan kertoo se, että lattiakaivo meni tukkoon Romin pesun aikana... Että jonkin verran siitä karvaa irtosi ja irtoaa edelleen :D

Arvostelu oli kuitenkin ihan kivaa luettavaa:

"Erittäin hyvän tyyppinen. Mittasuhteiltaan oikea uros, joka luonnollisesti on kesken kehityksen. Saa kauttaaltaan vahvistua. Hyvä pää ja ryhti. Niukat takakulmaukset. Ylälinja käyristyy liikkeissä liikaa. Karva vaihtumassa."

Tuon ylälinjan käyristymisen olen itsekin Romin liikkeissä huomannut. Pitää poitsu viedä hierojalle, josko sieltä joku jumi löytyis. Ja jo ihan senkin takia pitää tuo selkä-homma selvittää, kun päästiin Minnan koirakouluun agilityn alkeiskurssille, joka alkaa 18.5., ettei sitte pääse mitään pahempaa sattumaan, kun aletaan ihan tosissaan pomppimaan esteitä.

Aida täyttää tänään jo 4 vuotta. Aida on nyt juoksun jälkeen ollut todella "masentunut". Se ei haluaisi tehdä muuta kuin nukkua ja syödä. Romin leikkiinkutsu-yritykset se torjuu murinalla. Aidan nivelrikon toteamisesta on nyt vähän yli vuosi kulunut ja voi olla, että se tarvitsisi uuden kuurin Cartrophenia, vaikka ontumista ei nyt ole ollutkaan. Olen miettinyt, että voisiko tuo apaattisuus johtua osittain siitäkin, että jalka on kipeä. Odotellaan nyt vielä kuitenkin jonkin aikaa, josko tuo vaihe menisi ohi ja mietitään sitten uudestaan sitä Cartrophenia.

Romin kanssa on huomenna edessä jo viimeinen kerta pentu-agility-kurssista. Yksi kerta meillä on jäänyt välistä ja mennään korvaamaan se pitkäperjantaina. Viimeksi harjoiteltiin persjättöjä putken avulla ja ne onnistui meiltä hyvin, emännän vain pitää oppia juoksemaan. Pari muutakin ohjausharjoitusta tehtiin ja ne sujuivat myös hyvin, mitä nyt tunnin alussa otettu valssiharjoitus piti tehdä kahteen kertaan, kun Romin piti välillä käydä moikkaamassa Minnaa ja tekemässä pieni kunniakierros :D Oli vissiin pikkuisen liikaa virtaa pojassa. Muuten Romi on ollut hyvin kuulolla tunneilla eikä toiset koirat ole sitä kiinnostaneet yhtään. Se on ihan innoissaan, kun on päässyt tekemään töitä. Toivottavasti päästään jatkamaan vielä alkeiskurssille ja sitten kesällä Reposelän kentällä osataan varmaan jo treenata itsenäisestikin jotain :) Agility on koukuttava harrastus :D

Elikkäs Viski haastoi meidät, joten pitänee haasteeseen vastata :)

Haasteen säännöt:

1.Avaa neljäs kansio jossa säilytät valokuviasi.

2.Valitse neljäskuva kansiossa ja julkaise blogissasi.

3.Selitä kuva.

4.Haasta neljä bloggaajaa tekemään sama.

Kuvassa Romi noin 8vkon iässä suolistamassa lelukoiraansa. Kuvassa myös emännän koipi.

Me ei taideta haastaa ketään, ku kaikki tuntuu jo tähän haasteeseen osallistuneen :)